Asumme tällä hetkellä toisessa väliaikaisessa paikassa, jonka Herra avasi meille kotimme myymisen jälkeen. Talo sijaitsee Karjalohjalla, Lohjanjärven rannalla, omenatarhojen keskellä. Kauriit vierailevat lähes päivittäin viereisellä niityllä ja välillä melkein keittiönikkunan alla. Meillä on käytössämme toinen auto, mikä on ollut iso siunaus, sillä syys-lokakuulle on mahtunut paljon liikkumista eri puolilla Uusimaata.
Viime viikot ovat olleet elämäntarinoiden aikaa. Olemme tunteneet Herran kehoitusta kirjoittaa ja kiteyttää todistukseksi, kuinka Jumala on johdattanut, parantanut ja varustanut meitä vuosikymmenten aikana. Tässä meille on ollut esikuvana se, miten Jumala kehotti israelilaisia juhlimaan vapautustaan ja ottamaan tavaksi siirtää eletty kokemuksensa Jumalan kanssa lapsilleen ja tuleville sukupolville.
“Ja kun te tulette siihen maahan, jonka Herra on teille antava, niinkuin hän on sanonut, niin noudattakaa näitä menoja. Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä: ‘Mitä nämä menot merkitsevät?”” (2. Moos. 12: 25-26)
Syyskuun jälkipuoliskolla Riitta piti kolmiosaisen Zoom-opetus-todistussarjan henkilökohtaisesta elämänmatkastaan. Tarina alkoi varhaisimmista muistoista 2-vuotiaana lastenkodissa ja siitä, kuinka Jumala puuttui tähän traumaan tuomalla Riitalle tietoisuuden Hänen läsnäolostaan. Riitta kertoi, kuinka tämä kokemus aloitti vuosikymmenten mittaisen matkan, jolla hän oppi tuntemaan Taivaallista Isäänsä paremmin ja oppi kasvamaan pienemmäksi identiteetissään, joka oli perustunut kaikkivoipaisuuteen.
Ajan kuluessa Jumala johdatti Riittaa sisäisen parantumisen ja vapautumisen vaiheisiin. Tämän työn kautta hänen sisimmässään avautui mahdollisuuksia toimia alueilla jotka olivat aiemmin lukittuneina hänen sisällään. Uudenlaista toimintakykyä vapautui musiikin alueella ja sanallisessa ilmaisussa, työuralla ja opinnoissa.
Elämäntarinoiden teema jatkui lokakuun ensimmäisinä päivinä, kun kristillinen TV7-kanava kutsui meidät nauhoittamaan kaksi jaksoa televisio-ohjelmaan, joka keskittyy Pyhän Hengen liikkeeseen yksilöissä. Ensimmäinen osa käsitteli elämäntarinoitamme lapsuudestamme lähtien, ja toinen keskittyi Pyhän Hengen työhön elämässämme nykypäivänä. Tähän sisältyy mm. perheemme siirtyminen uuden kodin etsimiseen sekä uudet työkuviot.
Kuitenkin tärkeintä ja suurin ilonaihe meille on ollut Pyhän Hengen työ sisimmissämme, sisäinen matkamme ulkoisen sisällä. Herra on rohkaissut meitä hylkäämään vanhoja ja rajoittavia ajattelu- ja toimintamalleja, jotka eivät kirkasta Häntä. Koemme kutsua astua uudistukseen identiteeteissämme, rukouselämissämme ja päivittäisessä yhteydessä toinen toisiimme ja Jumalaan. Matka on ollut virvoittava ja vapauttava!
Anssi on jatkanut Suomalaisen Ääniraamatun nauhoittamista puuttuvien Vanhan Testamentin kirjojen osalta, 1933 käännöksen mukaan. Hän sai juuri valmiiksi Esran ja Nehemian kirjat, joihin syventyminen antoi uutta näkökulmaa Jerusalemin raunioituneiden muurien jälleenrakentamisesta Juudan palatessa pakkosiirtolaisuudesta. Esterin ja Tuomarien kirjat puhutelivat myös ajankohtaisella teemallaan.
Lasten kuulumisia
Kotikoulu on vaatinut ponnisteluja, mutta olemme onnistuneet saamaan hyvän alun tänä syksynä. Useampi muutto syksyn aikana alleviivaa sitä, että kotikoulu istui tähän vaiheeseen hyvin. Tuntuu että koko perheelle on annettu armo (mikä ei ole itsestään selvää) sopeutua uusiin olosuhteisiin. Jumalan ylitsevuotavan huolenpidon ansiosta jokainen asuinpaikkamme on ollut kaunis ja rauhallinen, ja ne ovat tarjonneet suuria ja pieniä ilon lähteitä meille.
Voimme myös nähdä Pyhän Hengen tuulen lastemme elämässä. Vanhin tyttäremme Helmi on alkanut kulkea Herran kanssa uudella tasolla tietoisena Hänen elämästään sisällään. Lähes päivittäin Helmi kertoo meille, mitä Herra on näyttänyt tai tehnyt hänen ja hänen ystäviensä elämässä. Helmi ammentaa rukouselämästä Jumalan kanssa ja vastaanottaa sekä jakaa muille varustusta Sanasta. Uudenlainen hymy on levinnyt Helmin kasvoille. Helmi on kokenut, kuinka Jumala on tullut avuksi tilanteissa, joiden kanssa hän on aiemmin kamppaillut, ja kuinka Pyhä Henki on opettanut hänelle luottamisen ja odottamisen hedelmiä arjen asioissa ja suhteissa.
Toiseksi vanhin tyttäremme, Aamu, on siunannut meitä ja ystäviämme erityisesti improvisoidun laulun alueella. Olemme alkaneet nähdä, miten Herra on vienyt häntä syvemmälle osana yhteistä ylistyksen ja esirukouksen palvelutehtäväämme. Erityisesti perheen yhteisissä ylistyshetkissä Aamun vapauttava ja ilmapiiriä avaava laulu on ollut suuri juttu! Aamulla on kutsu vapauttaa ihmisiä kahleista laulullaan, ja on mahtavaa, että hän käyttää lahjaansa jo niin rohkeasti ylistyksen ja rukouksen aikana.
Aamun hiukset ovat myös alkaneet kasvaa uudelleen pienessä määrin useiden kuukausien rukouksen jälkeen. Hiukset ovat vielä hentoja alkuja eivätkä ole koko pää alueella, mutta edistystä on nähtävissä, ja jatkamme raamatunjakeen julistamista, jonka Herra on antanut meille koskien hänen hiussolujensa täydellistä palautumista:
Julistakoon jokainen hiussolu, kasvamalla täyteen voimaan ja pituuteen: “En minä kuole, vaan elän ja julistan Herran töitä.” (Ps. 118: 17)
Nuorimmaisemme, Pilvi, on aloittanut kotiesikoulun. Pilvi on ihana ilopilleri meille kaikille. Hän on edistynyt huimaa vauhtia lukemisessa ja kirjoittamisessa. Tällä hetkellä opettelemme erottamaan kirjaimista vokaaleja. Pilvin pitkäaikainen toive täyttyi, kun hän sai viettää oman Pilvi-Äiti -päivän Helsingissä. Pilvi riemuitsi siitä, että sai päättää milloin jäädään pois metrosta ja minne seuraavaksi ajetaan. Sekä siitä, että pääsi päivän päätteeksi sirkukseen! Seuraavaksi toiveissa onkin Pilvi-Isi päivä…
Seuraavat askeleet
Kiitos ruokouksistanne puolestamme! Asumme Karjalohjalla vielä marraskuun loppupuolelle ja sitten vielä noin viikon ajan pääkaupunkiseudulla. Marraskuun alussa palaamme Kuortaneelle. Joulukuusta eteenpäin meille on tarjoutunut mahdollisuus muuttaa väliaikaiseen asuntoon Espooseen, joka olisi lähempänä tekemisiämme Etelä-Suomessa. Liittykää kiitokseemme Isän täydellisestä johdatuksesta väliaikaisissa kodeissamme, lopullisessa uudessa kodissa ja kaikissa tarpeissamme sitä kohti vaeltaessamme.
Rakkaudella ja teitä siunaten,
Anssi ja Riitta